Iltalehti julkaisi syyskuussa 2025 artikkelin, jossa tuotiin esiin asiantuntijoiden huoli mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvusta Suomessa.
Eläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk ja Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen nostivat esiin saman huolen kuin moni muukin asiantuntija viime aikoina: arkiset kuormittavat tunteet muuttuvat liian helposti terveydenhuollon asioiksi. Tätä kutsutaan medikalisoitumiseksi – eli ilmiöksi, jossa tavalliset elämän tunteet ja haasteet nähdään sairauksina, jotka vaativat lääkärin hoitoa. Näin työpaikkojen emotionaaliset vaikeudet päätyvät terveydenhuollon piiriin, vaikka moniin tilanteisiin riittäisi kuunteleva keskustelu ja työpaikan omat ratkaisut.
Kelan tilastot tukevat tätä kehitystä. Vuonna 2023 Suomi menetti 5,8 miljoonaa työpäivää pitkäaikaisten mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi. Kustannukset nousivat vähintään miljardiin euroon – ja kasvu on ollut jyrkkää viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Miksi tunteet työssä medikalisoituvat?
Väänäsen mukaan työelämä on muuttunut: yhä useammat tehtävät vaativat psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja, mikä tekee tunteiden säätelystä osan työn arkea. Samalla kynnys käyttää terveyspalveluita on madaltunut, ja kulttuuri on muuttunut suuntaan, jossa tunteita psykologisoidaan ja hoidetaan nopeammin terveydenhuollossa.
Toisaalta Schugk muistuttaa, että tunteiden – kuten ahdistuksen, alakuloisuuden tai turhautumisen – kokeminen ei tee ihmisestä sairasta. Ne ovat normaaleja ja hyväksyttäviä reaktioita, jotka pitäisi pystyä käsittelemään muilla keinoilla kuin diagnoosin kautta.
Johtamisen rooli on keskeinen
Asiantuntijat korostavat, että monet työpaikoilla esiin nousevat ongelmat voitaisiin ratkaista paremmin johtamisen ja työn organisoinnin kautta. Esimerkiksi nuorten kohdalla puutteellinen perehdytys tai epäselvä työnkuva voivat johtaa turhaan kuormitukseen, joka päätyy lopulta mielenterveysperusteiseksi poissaoloksi.
Tämä on keskeinen havainto myös Work Balancen näkökulmasta: kaikki ei ole yksilön harteilla. Työpaikan rakenteilla, esihenkilötyöllä ja kulttuurilla on valtava merkitys siinä, miten kuormitus näyttäytyy ja kuinka siihen voidaan vaikuttaa.
Kun yksittäiset työntekijät saavat mahdollisuuden puhua matalalla kynnyksellä lyhytterapeutin kanssa, sillä on vaikutusta paljon yksilöä laajemmalle. Kuormitus ei jää muhimaan, vaan sitä puretaan ajoissa – ja se näkyy koko organisaatiossa: vähemmän pitkittyneitä sairauspoissaoloja, parempi ilmapiiri ja enemmän keskittymistä itse työhön. Yksilön kokemus kuulluksi tulemisesta heijastuu myös yhteistyöhön, vuorovaikutukseen ja työn sujuvuuteen.
Work Balance siis tukee sekä yksilön jaksamista että organisaation toimivuutta. Kun työntekijät saavat purkaa kuormitustaan turvallisesti, syntyy tilaa rakentavammalle keskustelulle ja yhteisölle, joka kestää paremmin arjen paineet.
Miten Work Balance vastaa tähän ongelmaan?
Work Balance on rakennettu juuri sen varalle, mistä asiantuntijat puhuvat: että arjen kuormittavat tunteet eivät muutu heti terveydenhuollon asiaksi ja sairauspoissaoloiksi. Sen sijaan työntekijällä on matalan kynnyksen mahdollisuus puhua niistä ajoissa.
Turvallinen ja anonyymi keskustelu lyhytterapeutin kanssa auttaa purkamaan kuormaa ennen kuin se kasvaa kriisiksi. Tämä ei ole terapiaa diagnooseineen ja hoitosuunnitelmineen, vaan arjen mielenhuoltoa – mahdollisuutta tulla kuulluksi ja löytää selkeyttä omiin ajatuksiin.
Kun työntekijä pääsee puhumaan jo varhaisessa vaiheessa:
- Kynnys avun hakemiseen madaltuu. Ei tarvitse odottaa, että tilanne kärjistyy sairauslomaksi.
- Kuormitus ei jää yksin kannettavaksi. Luottamuksellinen keskustelu antaa tilaa ja näkökulmaa.
- Työkyky säilyy paremmin. Yksilö jaksaa arjessa, ja yritys välttää pitkiä poissaoloja.
- Koko työyhteisö hyötyy. Kun kuormaa puretaan ajoissa, ilmapiiri ja vuorovaikutus pysyvät parempina ja työn tekeminen sujuu.
Toisin sanoen Work Balance tuo sen puuttuvan palasen, jota moni organisaatio kaipaa: käytännön välineen, jolla tavalliset tunteet ja arjen paineet voidaan käsitellä ennen kuin niistä tulee osa terveydenhuollon kuormaa.
Ennaltaehkäisy on inhimillistä ja taloudellista järkeä
Sairauspoissaolojen kasvu on valtava haaste yksilöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Ratkaisu ei kuitenkaan aina ole lisää diagnooseja tai lääkkeitä. Usein tehokkain keino on yksinkertaisempi: mahdollisuus puhua ja tulla kuulluksi ajoissa.
Work Balance yhdistää työntekijän tarpeen tulla kuulluksi ja työnantajan tarpeen ylläpitää työkykyä. Näin se tukee sekä yksilöiden jaksamista että koko organisaation toimivuutta – ennaltaehkäisevästi, matalalla kynnyksellä ja ilman leimaa.
Kun työntekijöiden kuormitukseen puututaan oikea-aikaisesti, organisaatio hyötyy monella tasolla: sairauspoissaolot vähenevät, työilmapiiri vahvistuu ja tuottavuus paranee. Myös henkilöstön sitoutuminen ja pysyvyys kasvavat, kun ihmiset kokevat, että heidän hyvinvoinnistaan välitetään aidosti.
Tämä kirjoitus pohjautuu Iltalehden artikkeliin, jossa asiantuntijat Jan Schugk ja Ari Väänänen avaavat näkemyksiään mielenterveyden tukemisesta työelämässä. Voit tutustua alkuperäiseen artikkeliin täällä: Iltalehti – Osa suomalaisista kieltäytyy menemästä töihin, jos jokin harmittaa.
