Työhyvinvoinnin heikentyminen on vihdoin pysähtynyt, mutta suomalaiset eivät ole vielä palautuneet pandemiaa edeltäneelle tasolle. Työn imu on yhä matalammalla tasolla, tylsistyminen työssä on yleisempää ja koettu työkyky heikompi kuin ennen kriisiä. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus paljastaa, että joka kymmenes suomalainen työntekijä on todennäköisesti työuupunut ja joka neljännellä on kohonnut riski uupua.
Tulokset kertovat, että arjen paineet eivät ole kadonneet, vaikka jyrkin lasku on saatu taitettua. Erityisesti nuorten työntekijöiden tilanne on heikko, ja myös esihenkilöiden jaksaminen on alkanut horjua. Yksinäisyyttä koetaan yhä laajalti, ja monella on tunne, ettei oma työ vastaa omia arvoja. Nämä kaikki ovat signaaleja siitä, että työhyvinvointiin täytyy kiinnittää huomiota – ei vasta kriisin hetkellä, vaan ennakoivasti. Juuri tähän Work Balance tarjoaa ratkaisun: matalan kynnyksen mahdollisuuden pysähtyä, puhua ja purkaa kuormaa ajoissa.
– Pandemiasta alkanut työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt väestötasolla, mutta se ei ole palautunut entiselleen, kuvaa tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Nuoret aikuiset kantavat suurta kuormaa
Kolmannes alle 36-vuotiaista raportoi työuupumusoireita. He kokevat enemmän tylsistymistä ja yksinäisyyttä kuin vanhemmat työntekijät, ja lisäksi epävarmuutta omasta työurastaan. Tämä kertoo, että työelämän alkuvaihe ei ole nuorille pelkästään innostava ponnahduslauta, vaan monelle myös riskitekijä.
– Nuoret aikuiset tulevat työelämään täynnä odotuksia ja halua näyttää osaamistaan. Samalla he kohtaavat epävarmuutta ja kokemuksen, että työn arvo ei aina kohtaa heidän arvojaan. Se voi johtaa nopeaan uupumiseen, jos ympärillä ei ole riittävästi tukea, pohtii Ville Ojanen, psykologi ja aivotutkija Work Balancelta.
Nuorten tukeminen on myös työnantajan etu. Kun kuormitukseen tartutaan ajoissa, he kiinnittyvät vahvemmin työyhteisöönsä. Work Balance tarjoaa kanavan sanoittaa kokemuksia ja löytää niihin näkökulmia, mikä vahvistaa sitoutumista ja vähentää vaihtuvuutta.
Esihenkilöiden jaksaminen vaakalaudalla
Tutkimuksen mukaan esihenkilöiden todennäköinen työuupumus on noussut puolessa vuodessa kahdeksasta prosentista 11 prosenttiin, ja joka neljäs harkitsee irtisanoutumista. Kun johtaja väsyy, seuraukset näkyvät koko tiimissä: päätöksenteko takkuaa, tuki heikkenee ja epävarmuus kasvaa.
Tässä tilanteessa Work Balance voi auttaa jo ennen kriisiä. Esihenkilöille tarjottu luottamuksellinen keskustelutuki antaa mahdollisuuden jäsentää omaa rooliaan ja purkaa kuormitusta, mikä vahvistaa heidän kykyään johtaa muita. Kun johtaja palautuu, myös tiimi hengittää paremmin.
– Esihenkilö kantaa sekä oman työnsä että muiden hyvinvoinnin vastuuta. Jos hän uupuu, vaikutukset kertautuvat koko tiimiin, muistuttaa Ojanen.
Etätyöhön sopeudutaan
Tutkimuksessa havaittiin, että etätyöhön aiemmin liitetyt ongelmat – kuten yksinäisyys ja tylsistyminen – eivät enää nousseet esiin. Tämä voi kertoa siitä, että työpaikoilla on opittu uusia käytäntöjä, jotka tukevat hyvinvointia myös silloin, kun työ tehdään hajautetusti.
– Aluksi etätyö heikensi monen kokemusta yhteisöllisyydestä. Mutta kun siihen löytyi rutiinit, hyödyt nousivat esiin. Tämä kertoo, että ihmisellä on valtava kyky sopeutua ja löytää uusia ratkaisuja, havainnollistaa Ojanen.
Work Balance vahvistaa tätä kehitystä tarjoamalla etätyön arkeen matalan kynnyksen keskustelutuen. Kun apu on saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta, työntekijöiden ei tarvitse jäädä yksin kuormituksen kanssa, vaikka fyysinen työyhteisö olisi kaukana.
Yksinäisyys ja irtisanoutumisaikeet kasvussa
Vaikka etätyön varjopuolia on pystytty vähentämään, yksinäisyys on edelleen laaja ilmiö työelämässä. Tutkimuksen mukaan loppuvuonna 2024 joka neljäs työntekijä pohti usein irtisanoutumista ja 27 prosenttia koki yksinäisyyttä työssään. Sitoutuminen omaan työhön ja työpaikkaan on monella koetuksella.
Tässä kohtaa Work Balance voi tehdä ratkaisevan eron. Keskustelujen kautta yksinäisyyden kokemusta voidaan purkaa ennen kuin se muuttuu etäisyydeksi ja lopulta lähtöaikeiksi. Kun työntekijä saa tulla kuulluksi, yhteys omaan työhön ja työyhteisöön vahvistuu.
Nämä kaikki ovat signaaleja siitä, että työhyvinvointiin täytyy kiinnittää huomiota – ei vasta kriisin hetkellä, vaan ennakoivasti.
Eettinen stressi haastaa nuoria
Nuorilla aikuisilla korostuu myös eettinen stressi – tunne siitä, ettei työssä voi toimia omien arvojensa mukaisesti. Kyse ei aina ole suurista asioista, vaan arjen pienistä tilanteista, joissa työn ja henkilökohtaisten arvojen ristiriita kuluttaa voimavaroja.
Keskustelutuki auttaa näiden ristiriitojen jäsentämisessä. Työntekijä voi löytää sanoja sille, mikä itselle on merkityksellistä, ja sovittaa sen omaan työhönsä. Tämä vahvistaa sitoutumista ja tuo työn arkeen uutta merkitystä.
– Jos työssä joutuu toimimaan jatkuvasti vastoin omaa käsitystään oikeasta, syntyy ristiriita, joka kuluttaa voimavaroja. Silloin ihminen ei enää voi kokea työtä omakseen, tuumii Ojanen.
Yhteenveto: mitä tästä opitaan – ja mitä pitää tehdä seuraavaksi?
Miten Suomi voi? -tutkimus piirtää kuvan työelämästä, jossa akuutti alamäki on taittunut, mutta uusi normaali on entistä hauraampi: työn imu on heikompi, uupumisriski laajempi ja merkityksellisyyden kaipuu vahvempi. Hyvinvointia ei voi sysätä yksin työntekijän harteille eikä siirtää pelkästään terveydenhuollon vastuulle – se rakentuu työpaikan arjen käytännöistä, johtamisesta ja siitä, että tukea on saatavilla ajoissa.
Work Balance tuo tähän kokonaisuuteen käytännön työkalun. Kun työntekijät voivat keskustella ajoissa, kuorma ei kasva kriisiksi. Tämä näkyy yksilön jaksamisessa, mutta myös koko organisaation toimintakyvyssä: vähemmän poissaoloja, parempi ilmapiiri ja vahvempi sitoutuminen.
– Lyhytterapia ei ole vain yksilön apu – se on koko organisaation voimavara. Kun ihmiset voivat paremmin, he tekevät työnsä paremmin. Se näkyy kaikkialla: arjen sujuvuudessa, yhteistyössä ja lopulta myös tuloksessa, summaa Ojanen.
Tämä artikkeli perustuu Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimukseen ja sen tuloksiin. Voit tutustua tutkimukseen tarkemmin TTL:n verkkosivuilla.
