Iltalehti julkaisi syyskuussa 2025 artikkelin, jossa tuotiin esiin asiantuntijoiden huoli mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvusta Suomessa. Eläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk ja Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen nostivat esiin saman huolen kuin moni muukin asiantuntija viime aikoina: arkiset kuormittavat tunteet muuttuvat liian helposti terveydenhuollon asioiksi. Tätä kutsutaan medikalisoitumiseksi – eli ilmiöksi, jossa tavalliset elämän tunteet ja haasteet nähdään … Lue lisää

Taloussanomien artikkelissa Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti nosti esiin huolen mielenterveyden tukemisen nykykäytännöistä työelämässä. Hänen mukaansa lieviä mielenterveyden häiriöitä diagnosoidaan ja hoidetaan usein liian raskain lääketieteellisin keinoin, mikä kuormittaa terveydenhuoltoa ja voi johtaa yksilön näkökulmasta jopa haitallisiin seurauksiin. Martti korostaa, että ahdistus, riittämättömyyden tunne ja turhautuminen ovat usein normaaleja tunteita, jotka kuuluvat elämään. Ne eivät … Lue lisää

Pandemian jälkeisessä maailmassa etä- ja läsnätyön yhdistelmä on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi työpaikoilla. Monille työntekijöille etätyö on tarjonnut merkittäviä etuja, kuten joustavuutta, työmatkojen poistumista ja parempaa tasapainoa työn ja muun elämän välillä. Samalla on kuitenkin huomattu, että pitkään jatkunut etätyö voi tuoda mukanaan myös uusia haasteita, jotka jäävät helposti etätyön hyötyjen varjoon. Vaikka etätyö on lisännyt … Lue lisää

Nykypäivän työelämä ja arki ylipäätään ovat täynnä tilanteita, ärsykkeitä ja olosuhteita, jotka jatkuvasti aktivoivat kehoamme ja mieltämme stressitilaan. Pienistä paineista ja huolista kasvaa helposti suuri kuormituskierre, kun emme pysähdy kuuntelemaan, mitä kehomme ja mielemme yrittävät meille kertoa. Kun kohtaamme stressaavan tilanteen, kuten kiireisen työpäivän, aikataulupaineet tai ristiriitatilanteet, kehomme reagoi aktivoimalla sympaattisen hermoston. Tämä tunnetaan yleisesti … Lue lisää